Kuva: Shutterstock
Perheen alhainen tulotaso on edelleen monen nuoren este urheiluseuraharrastamiselle
Nuorten urheiluseuratoimintaan osallistuminen on yleisesti kasvanut.
Tuoreen tutkimuksen mukaan perheen tulotaso ja asuinpaikka ovat selvästi yhteydessä siihen, miten varhain ja kuinka usein lapset ja nuoret harrastavat. Tämä näkyy muun muassa 8–19-vuotiaiden lasten ja nuorten urheiluseuratoimintaan osallistumisessa. Asiasta kertoo Jyväskylän yliopisto tiedotteessa.
Tuloksista selviää, että perheen tulotason merkitys näkyy 2020-luvulla jo alakouluikäisissä. 1980-luvulla se korostui vasta yläkouluikäisissä ja vanhemmissa ikäryhmissä. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkija Irinja Lounassalo näkee tähän syyn urheiluseuratoiminnan kehittymisessä.
- Urheiluseurojen ammattimaistuminen ja kustannusten nousu ovat kaventaneet vähävaraisten perheiden osallistumismahdollisuuksia.
Urheiluseuraharrastamisessa on havaittavissa muutakin kehitystä. Tutkimus osoittaa, että sukupuolten välinen ero nuorten liikuntaharrastamisessa on kaventunut. Vielä 1980-luvulla pojat harrastivat selvästi enemmän liikuntaa urheiluseuroissa kuin tytöt. 2020-luvulla ilmiötä ei ole enää havaittavissa.
- Tämä on hieno kehitys sukupuolten tasa-arvon kannalta, Lounassalo toteaa.
Tutkimuksen mukaan suomalaisten 8–19-vuotiaiden lasten ja nuorten osallistuminen urheiluseuratoimintaan on kasvanut merkittävästi 1980-luvulta lähtien. Erityisesti urheiluharrastuneisuuden lisääntyminen näkyy nuorimmissa ikäryhmissä, Jyväskylän yliopisto kertoo.
- Perheet panostavat lasten liikuntaharrastuksiin entistä enemmän, ja tämä panostus alkaa nykyään jo lapsen varhaisemmassa iässä, Lounassalo sanoo tiedotteessa.
- Se voi olla lapsen kehityksen ja liikkumisen kannalta myönteistä, mutta samalla liian varhainen erikoistuminen yhteen lajiin voi lisätä loukkaantumisriskiä ja johtaa harrastuksen varhaiseen lopettamiseen.
Alueellinen eriarvoisuus näkyy maaseudulla ja kaupungissa asuvien välillä. Maaseudulla asuvat nuoret harrastavat urheiluseuroissa tutkimuksen mukaan vähemmän kuin kaupunkilaiset. Harvaan asutuilla alueilla muun muassa pitkät välimatkat ja vähäiset harrastusmahdollisuudet rajoittavat urheiluseuroissa harrastamista.
Tutkimuksessa todetaan, että mahdollisimman monipuolinen liikkuminen tukee lasten motoristen perustaitojen kehittymistä. Samalla se ennustaa liikunnallista elämäntapaa aikuisuudessa. Liikkuminen ei kuitenkaan vaadi urheiluseuran toimintaan liittymistä, vaan myös arjen ympäristöt tarjoavat oivallisia ja maksuttomia mahdollisuuksia liikkumiseen. Lounassalon mukaan tällaisia ovat muun muassa kotipihat, lähiliikuntapaikat ja metsät.
Tutkimus toteutettiin Jyväskylän, Turun ja Tampereen yliopistojen sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Likesin yhteistyönä.
Lue myös: Vältä sudenkuopat juoksukenkäostoksilla - juoksuopettaja kertoo, mitä on syytä ottaa huomioon
Lue myös: YouTube liitetään lasten somekieltoon Australiassa - rajoitus koskee alle 16-vuotiaita
Lue myös: Työystävien merkitys on suomalaisille suuri: "Ei jää epäselväksi, mikä laskee stressitasoja"
Lähde: Jyväskylän yliopisto
