Kuva: Shutterstock
Tutkijat löysivät yhteyden vanhempien koulutustason ja nuorten ottamien koronarokotteiden välillä
Vanhempien oma rokottautuneisuus vaikutti myös lasten päätöksiin.
Korkeasti koulutettujen lapset koronarokottautuivat suuremmalla todennäköisyydellä kuin matalammin koulutettujen lapset, kertoo Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tutkimus kattoi kaikki Suomen 12–17-vuotiaat nuoret ja heidän vanhempansa.
Tutkimuksen mukaan vuoden 2022 loppuun mennessä korkeakoulututkinnon suorittaneiden vanhempien lapsista valtaosa eli 92 prosenttia oli saanut yhden tai useamman koronarokotteen. Pelkän peruskoulun suorittaneiden vanhempien lapsilla vastaava osuus oli hieman yli puolet eli 58 prosenttia, yliopisto kertoo tiedotteessa.
Tutkijat pyrkivät selvittämään vanhempien koulutuksen yhteyttä nuorten koronarokotuskattavuuteen. Tuloksissa ilmeni, että koulutuseroja selittivät muun muassa perheiden tulotaso, maahanmuuttajatausta ja vanhempien ikä.
Myös sillä oli suuresti vaikutusta, olivatko vanhemmat itse ottaneet koronarokotuksia. Niistä nuorista, joiden vanhemmat eivät olleet rokottautuneet, vain joka kymmenes otti itse rokotteen koronaa vastaan.
- Vanhempien oman rokottautumisen merkitys voi viitata laajempaan rokote-epäröintiin matalasti koulutetuissa perheissä, arvioi Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Sanni Variskallio tiedotteessa.
Perheen tulotaso näkyi nuorten koronarokotekattavuudessa siten, että mitä korkeammat tulot perheellä on, sitä todennäköisemmin nuoret rokotteen ottivat.
- Rokotukset olivat maksuttomia, mutta käytännön haasteet rokotuksen hankkimisessa ovat saattaneet vaikuttaa enemmän pienituloisten perheiden nuoriin, Variskallio arvelee.
- Suurempituloisissa perheissä taas rokottautumalla saatu mahdollisuus esimerkiksi matkustamiseen on voinut kannustaa ottamaan rokotteen.
Tutkimus sai tutkijat pohtimaan, vaikuttaako sosioekonomiset erot myös muiden rokotteiden kattavuuteen lapsilla ja nuorilla.
- Jo aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että matala sosioekonominen asema on yhteydessä suurempaan riskiin sairastua tartuntatauteihin, yliopistotutkija Hanna Remes kertoo tiedotteessa.
- Matalasti koulutetuista ja vähätuloisista perheistä tulevien nuorten jääminen ilman rokotesuojaa uhkaa kasvattaa eriarvoisuutta entisestään.
Lue myös: THL:n laskelma Orpon hallituksen leikkauksien vaikutuksista: yli satatuhatta pienituloista lisää
Lue myös: OmaKanta-sovellus julkaistiin - näitä asioita pystyt sovelluksella tällä hetkellä hoitamaan
Lähde: Helsingin yliopisto
