Kuva: Esko Jämsä / AOP
Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos mahdollisti heinäkuussa koetun helleaallon kymmenkertaisesti
Jos kehityssuunta jatkuu, tutkijat povaavat helteiden yleistymistä.
Heinäkuun puolivälissä koettu kahden viikon hellejakso aiheutti monelle tukalan olon niin Norjassa, Ruotsissa kuin Suomessa. Kansainvälisen tutkimuksen tulosten mukaan kyseinen jakso oli noin kaksi astetta kuumempi ja vähintään kymmenen kertaa todennäköisempi ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vuoksi. Asiasta kertoo Ilmatieteen laitos.
Suomessa helleputki näkyi ennätysten rikkomisena. Maassamme mitattiin 30 asteen ylittäviä päiviä jopa 22 peräkkäin. Ylitorniolla ylitettiin 25 astetta jopa 26 päivää putkeen, Ilmatieteen laitoksen tiedotteessa kerrotaan.
Ilman ilmastonmuutosta 12.–25. heinäkuuta koetun helteen kaltainen jakso olisi tutkimuksen mukaan äärimmäisen harvinainen, tutkijoiden mielestä periaatteessa mahdoton. Nykyilmasto sen sijaan mahdollistaa sen tapahtuvan noin kerran 50 vuodessa.
Kehityssuunta huolestuttaa tutkijoita. Tutkimuksessa kerrotaan, että jos maapallon keskilämpötila jatkaa lämpenemistään samaan tahtiin, vastaavia hellejaksoja tullaan kokemaan viisi kertaa nykyistä useammin.
- Arvion mukaan hellejakso oli vähintään kymmenen kertaa todennäköisempi ilmastonmuutoksen seurauksena. Todellinen luku on todennäköisesti tätä suurempi, sillä esiteollisessa ilmastossa näin korkeat lämpötilat olisivat olleet käytännössä mahdottomia, Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen arvioi.
- Pohjois-Fennoskandian kesäiset lämpöennätykset ovat siirtymässä luonnollisen vaihtelun ulkopuolelle. Kesä 2024 oli lämpimin kahteen tuhanteen vuoteen, ja tänä vuonna koimme Lapin mittaushistorian pisimmän helleaallon.
Tutkijat haluavat tutkimuksen myötä korostaa voimakkaisiin helteisiin varautumisen tärkeyttä. Heidän mukaansa kansallisten hellevaroitus- ja toimintasuunnitelmien lisäksi myös viranomaisten ja haavoittuvien sektoreiden tulisi vahvistaa yhteistyötään. Haavoittuviin sektoreihin lasketaan muun muassa vanhustenhoito sekä koulut.
Heinäkuun hellejakso kuormitti jo nyt suomalaista terveydenhuoltoa, jonka lisäksi media täyttyi uutisista liittyen useisiin hukkumistapauksiin. Kuumuus aiheuttaa myös sinileväkukintoja sekä kiihdyttää maastopalojen riskiä. Ilmatieteen laitoksen mukaan hellejakso sulattaa myös ikiroutaa, joka puolestaan vapauttaa metaania.
Tutkimuksen toteutti World Weather Attribution -tutkijaryhmä, joka muodostui 24 tutkijasta ympäri maailmaa. Ilmatieteen laitos oli osana tutkimusryhmää.
Lue myös: Heinäkuu oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin
Lue myös: Foreca: Suomeen tulossa tavallista lämpimämpi syksy
Lue myös: Kuka vastaa, jos osakkaan asentama ilmalämpöpumppu aiheuttaa kosteusvaurion - taloyhtiö vai osakas?
Lähde: Ilmatieteen laitos
