Kuva: AOP / Mauri Ratilainen
'Siinä ollaan niin sydänverellä ja täysin avoinna' - Helsinki Prideen odotetaan jälleen jättiyleisöä
Helsinki Pride on Suomen suurin yleisötapahtuma.
Suomen suurinta yleisötapahtumaa Helsinki Pridea juhlitaan kesäkuun viimeisellä viikolla. Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään juhlimisesta, sillä Pride on ennen kaikkea ihmisoikeustapahtuma, jolla pyritään edistämään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Tapahtumaviikon timantti on lauantaina 28. kesäkuuta järjestettävä kulkue.
Pelkästään kulkueeseen odotetaan osallistuvan noin 100 000 ihmistä. Mitä kaikkea tämän kokoluokan tapahtuman suunnittelu ja toteutus sitten vaatii? Sen Voice.fi:lle kertoi Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Annu Kemppainen.
- Valitettavasti turvallisuuteen joudutaan panostamaan vuosi vuodelta enemmän, Kemppainen sanoo suoraan.
Samaan aikaan kun tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta ja kaupunkikapasiteetti alkaa olemaan äärirajoilla suuren yleisötapahtuman levittäytyessä kaduille, myös avoimet väkivallanteot sateenkaari-ihmisiä ja heidän tapahtumiaan kohtaan ovat yleistyneet.
- Meillähän on Helsinki Pride -tapahtumassa aikoinaan vapaaehtoiset hoitaneet esimerkiksi liikenteenohjausta ja olleet myös turvaamassa järjestystä. Mutta nykyään semmoinen ei ole enää mahdollista, siihen tarvitaan ihan ammattihenkilökuntaa, Kemppainen sanoo.
Kemppainen toteaakin, että rajallisia resursseja käytettäisiin mieluusti johonkin muuhun. Samaan aikaan on kuitenkin kunnia-asia, että tapahtuma pystytään toteuttamaan turvallisesti. Turvallisuuden takaamiseksi yhtenä tärkeänä yhteistyökumppanina ovat viranomaiset.
Väkeä vetävä ihmisoikeustapahtuma ei kuitenkaan onnistuisi ilman tapahtumatiimiä. Kemppainen kertoo tiimin kasvaneen tapahtuman mukana, niin kooltaan kuin ammattitaitoisuudeltaan.
Erityisen kiitoksen Kemppainen lausuu kumppaniorganisaatioille, joita on tänäkin vuonna noin 200.
- Sillä, että meillä on kumppaneita, mahdollistetaan se, että me pystymme tekemään tämä tapahtuma ja pystytään järjestämään ilmainen puistojuhla.
Kuva vuoden 2024 Helsinki Pride -kulkueesta. (kuva: AOP / Mauri Ratilainen)
Sateenkaariyhteisönkin sisältä löytyy vähemmistöjä
Tämän vuoden Helsinki Priden teema on Ylpeyttä ilman rajoja. Teema on ymmärrettävissä monin eri tavoin, mutta sen ytimestä löytyy Pride-yhteisön vuosikymmenen kestänyt Together with Pride -työ sateenkaarevien turvapaikanhakijoiden ja pakolaistaustaisten parissa.
- Vuonna 2015 Suomeen tuli paljon turvapaikanhakijoita. Aika nopeasti kävi ilmi, että he tarvitsevat nimenomaan sateenkaarierityistä työtä. Eli meidän julkinen puolemme ei pystynyt tarjoamaan heille niitä palveluita, mitä he tarvitsivat, Kemppainen kertoo projektista.
- Sieltä alkoi tulla meille tosi paljon yhteydenottoja, että voitteko auttaa. Ja silloin pyöräytettiin tämä Together with Pride -työ pystyyn.
Together with Pridella autetaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia turvapaikanhakijoita. Tarkoituksena on antaa tietoa ja apua heille kuuluviin oikeuksiin liittyen. Kymmenenkin vuoden jälkeen tarve on edelleen kova.
Tällä hetkellä työtä tekee kaksi ihmistä ympärivuotisesti. Helsinki Pride -yhteisö toimii pääkaupunkiseudulla, mutta apua pyritään antamaan valtakunnallisesti. Tällä hetkellä Suomessa ei ole muuta tahoa, joka tarjoaisi samaa palvelua tässä mittakaavassa.
Kymmenen toimintavuoden jälkeen tehtyä työtä halutaan juhlistaa Pride-teeman avulla. Samalla sateenkaareville turvapaikanhakijoille halutaan antaa näkyvyyttä.
- Sateenkaariyhteisö on tosi moninainen joukko ihmisiä, siellä on vähemmistöjen vähemmistöjä. Meidän täytyy pitää kaikkien oikeuksista huolta, ja aina olla myös niiden, jotka ovat kaikkein haavoittuvammassa asemassa, heidän puolellaan, Kemppainen sanoo.
-Tässä työssä me tarjoamme yksilötukea ja ryhmätukea. Eli pyritään antaa ihmisille se kokemus, että on olemassa yhteisö, johon he voivat kokea kuuluvansa.
Teema näkyy tämän vuoden ohjelmistossa vaihtelevasti. Helsinki Priden kumppanit ja ohjelmajärjestäjät ovat ottaneet aiheesta koppia, mutta kuten Kemppainen aiemmin totesi, teemaa voi tarkastella monelta eri kantilta.
Together with Pride -työ oli esillä myös vuoden 2022 Helsinki Pridessa. (kuva: AOP / Mauri Ratilainen)
Yhtenä näkökulmana on suomalainen työelämä. Euroopan perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan vain 8 prosenttia sateenkaari-ihmisistä koki, että he voivat olla avoimia omasta sukupuolestaan tai seksuaalisesta suuntautumisestaan omalla työpaikalla kaikissa tilanteissa.
- Se on todella synkkä luku. Eli se kertoo, että meillä on myös suomalaisessa työelämässä tosi paljon tehtävää, Kemppainen sanoo.
- Ihmisillä on se kokemus, että he eivät voi olla oma itsensä tai heidän pitää jotenkin vähän jatkuvasti editoida itseään. Ja sillähän tietysti on tosi iso vaikutus ihmisen hyvinvointiin ja ihan siihen koko työyhteisöön.
ILGA World on kansainvälinen lesbojen, homojen, biseksuaalien sekä trans- ja interseksuaalien yhdistys. ILGA pitää yllä tietokantaa, josta on nähtävillä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudellinen tilanne maailmanlaajuisesti. Uusin tietokantaa esittelevä kartta julkaistiin toukokuussa.
Suomi on Euroopan maiden listauksessa kuudenneksi parhaalla sijalla. Maamme on pitänyt kuudetta sijaa jo jonkin aikaa.
- Meillä pitää Suomea poissa kärkisijoilta vaikka just tämä, että tarvitaan parempaa maahanmuuttopolitiikkaa ja parempaa kohtelua sateenkaareville turvapaikanhakijoille. Mutta sitten siellä on myös se, että meillä ei edelleenkään tunnisteta muuta kuin hyvin binääriset sukupuolet, eli nainen ja mies. Meiltä puuttuu kolmas sukupuolimerkintä, Kemppainen selventää.
- Intersukupuolisten ihmisten oikeudet eivät edelleenkään toteudu. Eli intersukupuolisia lapsia ei edelleenkään lainsäädännöllä suojata vaikka turhilta kosmeettisilta leikkauksilta ja kirurgisilta toimenpiteiltä.
Translakia uudistettiin viimeksi vuonna 2023, mutta Kemppaisen mukaan se vaatii vielä työstämistä. Nykyinen laki ei huomioi alaikäisiä henkilöitä.
- Silloin kuitenkin siihen sisältyi se lausunto, että sitä pitää jatkotyöstää ja miettiä, että miten pystytään helpottamaan sateenkaarinuorten asemaa ja siinä kohtaa nimenomaan sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten asemaa. Mutta siinä ei ole tapahtunut mitään muutosta ja parannusta.
Toiminnanjohtaja arvioi, että liittolaisten määrä kulkueessa on kasvanut viime vuosina. (kuva: AOP / Mauri Ratilainen)
Hurjat ajat pakottavat sekä toimiin että vaatimuksiin
Sateenkaari-ihmisten oikeudet ovat olleet viime aikoina tapetilla niin poliittisesti kuin myös menneen kirkolliskokouksen tiimoilta. Keskustelu ei koske pelkästään Suomea vaan koko Eurooppaa. Kemppainen kokee, että jo pitkään kestänyt polarisaatio aiheen tiimoilta on kärjistynyt lyhyessä ajassa.
- Meillä on hyvin lähellä maita, joissa ylin valtiojohto pyrkii kaikin tavoin pyyhkimään sateenkaari-ihmiset ja heidän oikeutensa kartalta. Se on hurjaa, Kemppainen toteaa.
Esimerkiksi hän nimeää Unkarin, jossa Pride-tapahtumat on kielletty. Sellaisiin osallistuville voidaan määrätä 500 euron sakko. Summa on paikallisille hurja, sillä se on noin kolmannes keskiverrosta kuukausipalkasta.
Hurjat ajat pakottavat tekemään entistä enemmän töitä oikeuksien toteutumisen eteen. Helsinki Pride on tehnyt vuosien aikana yhteistyötä eri poliittisten puolueiden kanssa. Tänä vuonna yhdistyksen hallitus päätyi kuitenkin muutokseen.
- Tänä vuonna edellytetään, että puolueet, jotka tulevat mukaan, niin he sitoutuvat siihen, että he tulevat edistämään omassa puolueessaan sateenkaripoliittista toimintaohjelmaa. Tämä on semmoinen kokonaisvaltainen toimintaohjelma, missä pyritään eri tavoin juuri huomioimaan, mitkä ovat niitä asioita, mitä pitäisi vielä pystyä parantamaan, jotta sateenkari-ihmisten oikeudet toteutuisi täysvaltaisesti, Kemppainen kertoo.
Toimintaohjelma ei ole millään tavalla uusi idea, sillä monessa muussa Pohjoismaassa se on jo käytössä.
- Kun puhutaan vaikka poliitikoista, jotka oikeasti vastaavat meidän lainsäädännöstämme, niin silloin ajatellaan, että siihen liittyy niin paljon isompi vastuu. Silloin pitää pystyä johonkin sillä hetkellä oleelliseen asiaan sitoutumaan, jotta voi tulla tapahtumaan, ja tässä kohtaa nimenomaan kulkueeseen.
Ilahduttavaa kuitenkin on, että laajemmalle yleisölle tapahtuma näyttäytyy merkittävänä. Kulkueeseen saavutaan, oli sää mikä tahansa.
- Kyllä mä ajattelen, että se, että meille 100 000 ihmistä tulee kulkueeseen, kertoo siitä, että ne eivät ole pelkästään ihmisiä, jotka itse kuuluvat sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin, vaan siellä on paljon myös niitä ihmisiä, jotka tulevat sinne liittolaisina, Kemppainen sanoo hymyssä suin.
Kemppainen kertoo keskustelleensa aiemmin jonkun kanssa siitä, miten Pride-kulkue eroaa muista mielenosoituksista. Vaikka hän on itse varma oman seksuaalisen suuntautumisen suhteen sekä sukupuoli-identiteetistään, on kulkueeseen osallistuminen silti kerta toisensa jälkeen jännittävää. Osallistuja asettaa itsensä niin sanotusti alttiiksi muiden ihmisten reaktioille.
- Jotenkin se kaikki jännitys, että miten mut nyt nähdään ja sanookohan joku mulle jotain. Miten noi ihmiset, jotka tuolla on, että hymyileekö ne mulle, vilkuttaako ne mulle. Vai mitä jos ne sanookin jotain inhottavaa. Siinä ollaan niin sydänverellä ja niin täysin avoinna omasta itsestä, Kemppainen selventää.
Tästä huolimatta kulkue on Kemppaiselle koko Pride-viikon merkittävin tapahtuma.
- Ajattelen, että melkein kaikki muu voidaan riisua pois siitä tapahtumasta. Mutta jos kulkuetta ei järjestetä, niin sitten ehkä tulisi se fiilis, että onko tämä enää osa tätä kansainvälistä Pride-liikettä. Siinä ollaan kuitenkin niin asian ytimessä.
Koko haastattelun voit kuunnella alta tai Podplaysta. Haastattelussa Kemppainen kertoo muun muassa, että mitä hän ajattelee nuorten osallisuudesta Prideen sekä mikä hetki Pridessa on hänelle edelleen se kaikista koskettavin. Kemppainen myös kertoo mitä kaikkea tämän vuoden Helsinki Pride -viikolla on tarjottavana.
Lue myös: Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb ja Suzanne Innes-Stubb ovat Pride-viikon suojelijat
Lue myös: Tässä on vuoden 2025 virallinen Pride Anthem
Lue myös: Unkarissa hyväksyttiin laki, jolla kielletään Pride-tapahtumat - herätti runsaasti mielenosoituksia
