Stefanin kolme lasta saavat kirjaimellisesti rynnätä avaamaan lahjoja.
Antiikin kreikkalaiset juhlivat keskitalven juhlaa, Saturnaliaa, viikon ajan, joka voi olla yksi syy siihen.
Jouluperinteitä ei voi olla koskaan liikaa, ne nimittäin tuovat jouluun sitä tietynlaista tunnelmaa, jota ei voi sanoin selittää.
Yhdistä häämakeinen ja paikkakortti.
Urheilussa tarvitaan välillä henkimaailman keinoja, jotta suoritukset paranevat.
Naimisiin menoon kuuluu paljon perinteitä, joiden alkuperää emme ole välttämättä koskaan selvittäneet.
Radio Novan Iltapäivässä pohdittiin tänään, kuuluuko appiukolta yhä pyytää morsiamen kättä vai onko kyseessä vanhentunut perinne.
Kaihoisa Suvivirsi on taatusti jokaiselle suomalaiselle tuttu kappale, mikä nostalgisoi koulujen päättymistä sekä alkavaa kesää. Harva kuitenkaan muistaa, että virsi on ollut käytössä Suomessa jo vuodesta 1701. Mitä muuta kappaleesta paljastuu?
Monille suomalaisille helatorstai on vain yksi ylimääräinen vapaapäivä, mutta kuinka moni muistaa, miksi sitä vietetään?
Suomalaisilla on monia pääsiäiseen liittyviä perinteitä. Miksi pääsiäiskokkoa poltetaan ja mistä virpomisperinne on saanut alkunsa?
Tänään jälleen moni menee helposti lankaan. On vuotuinen jekutuspäivä, aprillipäivä! Suomessa aprillipäivää ei ole otettu kalenteriin, vaikka sitä on joskus ehdotettu, koska sen teho perustuu yllätyksellisyyteen.
Laskiaistiistai on suomalaisille tuttu perinne, jolloin syödään hernerokkaa, pannukakkuja sekä laskiaispullia. Useille laskiainen tarkoittaa kuitenkin liikunnallista päivää, jolloin lähdetään porukalla ulkoilemaan ja pulkkamäkeen.
Tänään on taas se aika vuodesta, kun vietetään penkinpainajaisia, eli penkkareita. Kyseessä on lukioiden pitkäaikainen perinne. Helmikuussa pidettävissä penkkareissa lukion vanhimmat eli abiturientit kipuavat joukolla avolavakuormurien kyytiin ja ajelevat ympäri paikkakuntaa heitellen karkkia tienvarren yleisölle ja ohikulkijoille.
Tinan valaminen on alunperin Ruotsista Suomeen kulkeutunut ennustusmenetelmä, joka vakiintui porvariston keskuudesta kansan tavaksi joskus 1800-luvulla. Mitä tinat voivat kertoa meille?
Kynttiläperinne on ollut Suomessa jo pitkään, etenkin itsenäisyyspäivänä. Historia ulottuu kuitenkin kauemmaksi. Esimerkiksi, kun Suomi oli vielä osa Ruotsin kuningaskuntaa, kynttilöitä poltettiin kuningasperheen kunniaksi.
Nuorille saaristolaisperinnettä ja talonpoikaispurjehduksen taitoja välittävä Jiippi-hanke saa nyt tuulta purjeisiinsa, kun hanketta varten tilatut viisi klassista talonpoikaisvenettä valmistuvat veistämöistä