Kuva: Shutterstock

Miksi moni nuori liittyy rikollisjengiin? Poliisin entinen rikostutkija vastaa suorasanaisesti

23.05.2022 08:15 - Riia Frost

Rikosmyytit-podcastin juontajat kertovat jengirikollisen nuoren tyypilliset tunnusmerkit ja kertovat nykynuorten suosimasta roadman-kulttuurista.

Rikosmyytit-podcastin viidennessä jaksossa puhutaan Suomen jengirikollisuudesta. Rikostoimittaja Heidi Holmavuo ja Sami Sallinen keskustelevat suorasanaisesti muun muassa siitä, miksi poliitikot vaikenevat jengirikollisuudesta, vaikka poliisit ovat puhuneet sen olevan todellinen ongelma Suomessa. Koko jakson voit kuunnella alta tai Podplaysta.

Tuotantokauden viidennessä jaksossa kerrotaan, että tutkimusten mukaan kolmasosa suomalaisista pelkää väkivaltaa pimeällä. Tämä perustuu muun muassa kokemuksiin tai mielikuviin, jotka aiheuttavat pelkoa. Esimerkiksi pelko jengiläisiä ta pimeää kohtaan voi ohjata paljon sitä, missä ihminen uskaltaa liikkua.

Vaikka jengirikollisuus onkin yksi suomalaisten suurimmista syistä, miksi pimeällä liikkumista vältetään, niin samalla rikollisporukat ovat monen nykynuoren ihailun kohteena.

- "Gangsta-elämän" ihannointi on aika uusi ilmiö Suomessa. Jos näkee 15-vuotiaita huppu päässä ja puukko taskussa, niin se on näin, koska halutaan kuulua "gangsta-tyyliin", Sallinen toteaa.

- Mitä nuorempi, sitä harkitsemattomampi, ja sen yhdistäminen huumeisiin ja väkivaltaan on huolestuttava ilmiö, Sallinen lisää.

Juontajat pohtivat nuorten suosimaa roadman-kulttuuria, eli rikollista elämäntapaa ihannoivaa ilmiötä, jossa hyvinkin nuoret kulkevat huppu päässä, kantavat mukanaan puukkoa ja harrastavat meuhkaamista. Sallinen kokee juuri tällaisen ihannoinnin sekä aikuisten että nuorten puolelta olevan se suurin ongelma jengirikollisuuden määrän kasvussa.

- Kaikki eivät ihannoi jengirikollisuutta, mutta kovasti se meitä aikuisiakin kiinnostaa. Senhän takia me katsomme rikossarjoja ja haluamme kuulla rikollisten ja poliisien haastatteluita. Mutta sitten, kun mietitään sitä nuorta mieltä, niin eihän se pysty hahmottamaan maailmaa vielä täysi-ikäisen järjellä, Sallinen toteaa.

- Tämän ilmiön ydinajatuksena on se, että tähän liittyvä nuori ei koe kuuluvansa yhteiskuntaan. Ja siitä tulee tällainen vastakkainasetelma koko yhteiskuntaa kohtaan, Holmavuo lisää jakson aikana.

(kuva: Janita Mutanen)

Juontajien mukaan moni jengi myös hyödyntää nuoria ja käyttää heitä hyväkseen rikollisessa toiminnassaan. Esimerkiksi huumausainekaupoissa, joka on usein jengien suurin tulonlähde, käytetään paljon nuoria. Poliisit ovat jopa kertoneet pääkaupunkiseudulla olevan tällä hetkellä noin 20 aktiivista katujengiä, jotka koostuvat alaikäisistä ja parikymppisistä nuorista sekä maahanmuuttajista. Sallisen mukaan syy myös kyseiselle ilmiölle on hyvin yksinkertainen.

- Alaikäisiä on kautta historian käytetty niin huumausainakaupoissa kuin henkirikoksissa, koska tuomiot ovat pienempiä, Sallinen avaa.

- Ja mitä tapahtuu sitten, kun nuorison rikollinen jengiytyminen menee siihen pisteeseen, että kaikki ovat täysi-ikäisiä? Loppuisiko se toiminta muka siihen? No ei kylläkään, Sallinen lisää.

Jengirikollisen nuoren tunnusmerkit

Millaisia keinoja turvallisuuden parantamiseen ja jengirikollisuuden vähentämiseen sitten on? Sallinen pohtii asiaa Ruotsin nykytilanteen kannalta ja miettii, mikä virhe naapurimaassamme sai jengirikollisuuden kukoistamaan. Vastaus ongelmaan saattaa Sallisen mukaan olla muun muassa ihmisten, kuten maahanmuuttajien, syrjäytymisen estäminen.

- Jos et puhu kunnolla kieltä, et pärjää koulussa, ja jos et pärjää siellä, et saa työpaikkaa. Niin mitkä sinun vaihtoehtosi ovat tällaisessa tilanteessa? Asut samassa lähiössä kuin vanhempasi, etkä ikinä pysty muuttamaan elinympäristöäsi sellaiseksi kuin haluaisit. Sitten naapurin poika ajelee viereen kalliilla autolla ja myy huumausaineita sekä kysyy, että ”haluatko päästä isoihin tienesteihin”. Niin on aika ymmärrettävää, että nuori haluaa siinä vaiheessa saavuttaa jotain parempaa, Sallinen toteaa.

Lisäksi Sallinen painottaa, että myös vanhempien puuttuminen nuoren tilanteeseen on erittäin olennainen osa jengirikollisuuden ehkäisemisessä.

- Kyllähän vanhemmalla ja aikuisella on siinä aika suuri rooli. Yhteiskunta ja viranomaiset tekevät oman juttunsa, mutta sitä vanhemman vastuuta ei pysty ulkoistamaan. Ja on vaikea siinä vaiheessa enää puuttua, kun nuori on integroitunut jengiympäristöön, koska se on hänen perheensä siinä vaiheessa, Sallinen korostaa.

- Kyllä vanhemman vastuulla on myös tietää, mitä lapsi tekee, vaikka hän olisikin kotona, Holmavuo lisää.

Sallinen jopa listaa tyypilliset varoitusmerkit, jotka huomattuaan vanhemmilla on syytä puuttua nuoren tilanteeseen.

- Nuori rupeaa suhtautumaan yhteiskuntaan negatiivisesti, ihannoimaan väkivaltaa ja rikolliskulttuuria, muuttaa pukeutumistyyliään radikaalisti, saa uusia kavereita, tuo arvokasta omaisuutta yllättäen kotiin ja kertoo mielipiteitä huumeidenkäytöstä. Nämä ovat ne ensimmäiset merkit, joihin pitäisi pystyä reagoimaan ja lähteä silloin oikaisemaan sitä syöksykierrettä, Sallinen vihjaa.

(kuva: Janita Mutanen)

Voice.fi, Podplay, Radio Nova, Iskelmä ja Radio City ovat kaikki osa Bauer Mediaa.

Lue myös: Entinen rikostutkija avaa Suomen järjestäytynyttä rikollisuutta: 'Ruotsin tilanne on jo täällä'

Lue myös: Rikostoimittaja kertoo monien naisten sortuvan tiettyyn vallankäyttötapaan: "Henkistä väkivaltaa pahimmillaan"

Suosittelemme

Kilpailut

Uusimmat