Kuva: Ismo Pekkarinen / AOP
Suomalaiset myöntyvät osalle Purran esittämistä leikkauksista - nämä kohteet ovat ehdoton ei
Kansalaiset kannattavat niin kutsuttua juustohöylä-tekniikkaa.
Suomalaiset hyväksyisivät osan valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ehdottamista leikkauksista. Näin kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn teettämän tutkimuksen tulokset. Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan suomalaiset hyväksyvät leikkaukset erityisesti kehitysyhteistyöhön ja yritystukiin.
Kehitysyhteistyömäärärahojen pienentämiselle vihreää valoa näyttää 61 prosenttia. Yrityksille kohdentuvien elinkeinotukien leikkaamista kannatti 63 prosenttia vastaajista. Lisäksi noin puolet eli 49 prosenttia leikkaisi paljon tai jonkin verran maahanmuutosta ja kotouttamisesta, EVAn tiedotteessa kerrotaan.
Purran budjettiesitys sisälsi 34 mahdollista leikkauskohdetta. Vain kuuden kohdalla enemmistö vastaajista ei leikkaisi niistä lainkaan. Useimpien kohteiden kohdalla enemmistö kannattaisi mieluummin, että niistä leikataan "vain vähän".
EVAn mukaan tämä viittaa siihen, että suomalaiset kannattavat niin sanottua menojen "juustohöyläämistä" eli sitä, että lähes kaikesta säästettäisiin vähän. Tätä ajatusta tukee 52 prosentin tuki leikkauksille kokonaisuutena.
Kansalaiset pelastaisivat koulutuksen, tutkimuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon leikkurilta. Vain 16 prosenttia tutkimukseen vastanneista olisi valmis leikkaamaan Kela-korvauksista. Korkeakouluihin kohdistuvia säästöjä kannattaisi 17 prosenttia, tieteen ja tutkimuksen rahoitukseen puolestaan 16 prosenttia.
Peruskouluun, toisen asteen opetukseen, varhaiskasvatukseen, puolustukseen, oikeuslaitokseen sekä poliisiin suomalaiset eivät koskisi säästöleikkauksilla lainkaan.
EVAn johtaja Emilia Kullaksen mukaan tulokset kertovat, että suomalaiset näkevät julkisissa menoissa kahta eri kategoriaa.
- Osa menoista nähdään melko kivuttomasti leikattavina, toisia pidetään suorastaan pyhinä. Kehitysyhteistyön sekä poliittisten esikuntien määrärahojen leikkaukset istuvat kansalaismielipiteeseen, mutta koulutukseen, turvallisuuteen ja soteen koskeminen koetaan kielteisesti, Kullas toteaa tiedotteessa.
Velkaantuminen siis tutkitusti huolettaa kansalaisia, mutta hyvinvointiyhteiskunnan kivijalkoihin kohdistuvia säästöjä ei hyväksytä. Kullaksen näkemys onkin, että hallituksen liikkumatila määräytyy juuri näiden rajojen sisällä.
- Juustohöylä moniin kohteisiin voi olla poliittisesti viisaampi väline kuin suuret iskut koulutukseen tai sosiaaliturvaan.
Taloustutkimuksen tekemään tutkimukseen vastasi 2 018 henkilöä. Vastaajat ovat 18–79-vuotiaita koko Suomen alueelta, pois lukien Ahvenanmaa. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.
Lue myös: THL:n laskelma Orpon hallituksen leikkauksien vaikutuksista: yli satatuhatta pienituloista lisää
Lue myös: Tutkijat löysivät yhteyden vanhempien koulutustason ja nuorten ottamien koronarokotteiden välillä
Lue myös: Kriisipuhelimessa kesällä ennätysmäärä puheluita: 'Toiveikkuus tulevaa kohtaan vähentynyt'
Lähde: Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry
