Kuukauden ravintovinkki käsittelee maaliskuussa lemmikin täysipainoista ja mahdollisimman

Huomio raaka-aineista ravintoaineisiin

Tarjoammepa kissoillemme tai koirillemme juuri kutakin yksilöä varten kotona tehtyä tai valmisruokaa, on tavoite sama: antaa eläimelle sen kuhunkin elämäntilanteeseen, ikään, kokoon ja aktiivisuuteen sopivat ravintoaineet mahdollisimman tasapainoisena koosteena. Se, missä muodossa tai mistä raaka-aineesta eläin saa ravintoaineensa, ei ole niin merkityksellistä kuin se, miten hyvin sulavia ravintoaineet ovat ja mikä on niiden keskinäinen tasapaino. Kaiken kaikkiaan kissat ja koirat tarvitsevat yli 50 eri ravintoainetta, oikeassa suhteessa toisiinsa ja määrällisesti sopivasti voidakseen mahdollisimman hyvin.

Näennäisesti hyvälaatuinen ruoka voi esimerkiksi sisältää huonosti sulavia valkuaisaineita, jolloin ne eivät pilkkoudukaan imeytyvään muotoon kulkiessaan eläimen ruoansulatuskanavan läpi, vaan poistuvat ulosteen mukana. Tällöin tarvitaan suuri määrä ruokaa eläimen tarpeiden tyydyttämiseen. Vastaavasti nostettaessa ruoan annoskokoa lisätään samalla energian ja kivennäisaineiden saantia, mikä johtaa helposti ravitsemukselliseen epätasapainoon. Sulavuuden parantaminen, joko raaka-aineiden laatua nostamalla tai niiden erilaisilla esikäsittelyillä (poistetaan tarpeetonta, pilkotaan valmiiksi, kypsennetään..) nostaa aina tuotteen hintaa.

Ravitsemuksellinen palapeli

Korkealuokkaisissa teollisissa eläinten ruuissa ravintoaineiden saanti on laskettu ja suhteutettu ravitsemustieteilijöiden toimesta valmiiksi oikein. Kotiruokaa lemmikilleen tarjoavalla on aikaa ja taitoa vaativa tehtävä laskea kullekin eläimelle sopiva ravintoaineiden saanti. Tällöin on tunnettava raaka-aineet ja niiden ravintoainesisällöt riittävän hyvin.

Puhuttaessa käsitteestä "tasapainoinen täysravinto" tarkoitetaan, että kohde-eläin kulloisessakin elämäntilanteessa saa kaikki tarvitsemansa ravintoaineet tasapainoisessa suhteessa, ja sen ravintotarve tyydytetään ihan vain tarjoamalla tätä ruokaa. Tämä tasapaino järkkyy, mikäli ruuan lisäksi annetaan erilaisia herkkuja tai lisätään lihaa, puuroja tai vaikkapa maitotuotteita.

Ei liikaa eikä liian vähän

Ravintoaineiden puute voi olla määrällistä, jolloin eläin ei saa tarpeeksi jotakin välttämätöntä ravintoainetta. Energian puute näkyy pian laihtumisena, jolloin omistajan on helppo reagoida asiaan. Valkuaisaineiden puute näkyy pitemmällä ajanjaksolla, seurauksena on ihon ja karvapeitteen kunnon huononeminen, yleiskunnon ja vastustuskyvyn lasku, suorituskyvyn ja palautumisen heikkeneminen ja jopa lisääntymisvaikeudet. Kivennäisaineiden puute muuttuu hiljakseen puutostilaksi, joka voi johtaa jopa elintoimintojen vakavaan häiriintymiseen – esimerkiksi natrium ja magnesium ovat ehdottoman välttämättömiä sydämen toiminnalle. Vastaavasti jonkin ravintoaineen liikasaanti voi johtaa toisen huonompaan imeytymiseen. Useat ravintoaineet kilpailevat keskenään imeytymismahdollisuudesta.

Puute voi toisaalta olla myös laadullista. Esimerkiksi jonkin valkuaisainelähteen yksipuolinen käyttö voi johtaa siihen, että eläin kärsii vakavaa puutetta, vaikka määrällinen valkuaissaanti olisi reilusti yli tarpeen. Tällöin eläin ei saa jotakin välttämätöntä aminohappoa. Koirille välttämättömiä aminohappoja on 10 ja kissoille välttämättömiä 11.

Ravintoaineillakin on tavoitteensa:

Oikea energiansaanti. Eläimen ruumiinkunto ja paino pysyvät ihanteellisena, eläin ei laihdu tai liho ja kykenee siihen toimintaan, mihin se on tarkoitettu.

Riittävä valkuaisaineiden saanti. Elimistö tarvitsee valkuaisaineita (proteiineja) kaikkiin toimintoihinsa. Päivittäinen aineenvaihdunta, lihasten ja hermoston toiminta, ihon ja karvapeitteen uusiutuminen ja tiineillä sekä kasvavilla eläimillä joko sikiön kasvu tai pennun kehittyminen terveeksi aikuiseksi vaatii riittävästi korkealaatuisia valkuaisaineita. Aikuisen koiran päivittäisen tarpeen tyydyttävästä valkuaismäärästä käytetään noin 30 % ihosolujen uusiutumiseen. Kun siihen lisätään aktiviteetit, kasvu ja/tai karvapeitteen uusiutuminen, niin valkuaisaineiden tarve on todella suuri.

Suojaravintoaineiden saannin turvaaminen. Näitä ovat vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet sekä muut suojaravintoaineet, kuten antioksidantit, jotka puolustavat elimistöä hapettumisstressin vaikutuksilta. Lisäksi ovat vielä nivelsuoja-aineet, tulehdusta estävät ravintoaineet ja aineet, joilla on merkitystä eläimen hyvinvoinnille, vaikkeivät ne välttämättömiä ravintoaineita olekaan, kuten syljen kalsiumsiepparit hammaskiven muodostumista vastaan, tietyt kuidut suoliston terveyden ylläpitoon jne.

KATSO MYÖS AIHEESEEN LIITTYVÄ VIDEO TÄÄLLÄ!